Mikä tekee niin erityiseksi sitten tämän paikan? No se tunnelma, maisemat, henkilökunta ja tietysti ruoka. Ja sitä on paljon.
Ruokalista on pitkä, joka päivä osittain muuttuva, ja ruoka on hyvää. Listalla on perinteisiä ruokalajeja, mutta myös uudenlaisia kokeiluja kunnon raaka-aineista. Kun yksi ruokalaji loppuu, se ruksataan puussa roikkuvasta ruokalista-liitutaulusta pois.
Ravintola on koko kylän sydän, johon kylän naiset tekevät ruoan.
Vanhoissa koulukuvissa näkyy kylän koululaisia ajalta, jolloin koulu oli vielä kouluna:)
Aika herkkua:) Lopuksi vielä vesimelonit ja rakit palanpainikkeeksi. (ja niin siinä kävi, että kuskille eli allekirjoittaneelle ei rakia tarjoiltu, pöytäseurueen puolesta:)
Anidrin koulu on aika vekkuli paikka, joka pitää tietää, jotta sinne osaa mennä. Tie Paleoxorasta on kaunis, vihreä ja hurja. Mutta se kannatti! Matkamme jatkui Anidrista takaisin Haniaan ja pikkuapina se tuossa jo kuorsaakin vierelläni päivän retkestä uupuneena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti