Todistettavasti Kreikassakin sataa lunta. Joskus ihan Kreetalla asti. Me saimme seurata lumen tuloa Ateenassa ja sen ympärillä usean vuoden aikana jonkun kerran. Välillä se suli jo maahan tullessa, toisina vuosina lunta riitti viikonkin:).
Papukaijan esimmäinen vuosi tai talvi Ateenassa.
Kerran esimieheni kielsi meitä tulemasta töihin, kun yöllä oli satanut aika paljon lunta (ja miten sitä lumella pystyisi muka tulemaan, no paitsi, että minä siellä työpaikan ulkopuolella odottelin esimiestä ovia avaamaan, ihan turhaan:) ja toisen kerran poliisit kielsivät minulta auton ajon Maroussista Kifissiaan eli noin parin kilometrin matkan (puolen sentin sohjon takia), kun minulla ei sattunut olemaan lumiketjuja autossa.
Niitä ketjuja siis oikeasti käytetään Kreikassa. Onhan se kätevää (ja tämä ilman ironista hymähdystä). Että 2 päivän lumen takia ei renkaita tarvitse vaihtaa. Heittää vaan ketjut päälle. Tietysti Pohjois-Kreikassa on ihan oikea talvi, vuoristossa voi olla kovakin, mutta Ateenassa...
Pohjoismaisen silmillä se oli silti ihan hurjan hassun näköistä; siellä täällä lumilaikku ja ketjuilla varustetut autot kaahailivat ja kolina vain kuului (ja tienpintahan niistä menee aika nopeasti, jos kuivalla tiellä ajelee). Bussit tai ratikka, junat tai muutkaan eivät tunnu kulkevan lumella, koulut ovat kiinni ja aika monet virastot sun muutkin. Koko Kaupunki tuntui lamantuvan sentin tai kahden tai viiden takia.
Appi-ukko jäi kerran lumeen kiinni mersullaan yöaikaan, töistä tullessaan. Kunnanjohtaja, tuttu mies appiukolle tietysti, ajoi isolla neliveto jeepillään ohitse, eikä viitsinyt auttaa kuntalaistaan hädässä. Sitä miestä ei suvussa sitten enää uusissa vaaleissa äänestettykkään, tuskin myöskään appiukon kotikerrostalossa, tai kunnanosassa, kun appiukko oli raivonnut asiasta jokaiselle vastaantulijalle.
Tämä lumiukko asusti muutaman päivän Kolonakilla, Elena Venizeloun synnytyssairaalan ulkopuolella olevassa puistikossa.
Avlidan rannalta lumikuvaa. Aika kaunista.
Silti jotenkin surullinen näky kuitenkin?
Papukaijan esimmäinen vuosi tai talvi Ateenassa.
Kerran esimieheni kielsi meitä tulemasta töihin, kun yöllä oli satanut aika paljon lunta (ja miten sitä lumella pystyisi muka tulemaan, no paitsi, että minä siellä työpaikan ulkopuolella odottelin esimiestä ovia avaamaan, ihan turhaan:) ja toisen kerran poliisit kielsivät minulta auton ajon Maroussista Kifissiaan eli noin parin kilometrin matkan (puolen sentin sohjon takia), kun minulla ei sattunut olemaan lumiketjuja autossa.
Niitä ketjuja siis oikeasti käytetään Kreikassa. Onhan se kätevää (ja tämä ilman ironista hymähdystä). Että 2 päivän lumen takia ei renkaita tarvitse vaihtaa. Heittää vaan ketjut päälle. Tietysti Pohjois-Kreikassa on ihan oikea talvi, vuoristossa voi olla kovakin, mutta Ateenassa...
Pohjoismaisen silmillä se oli silti ihan hurjan hassun näköistä; siellä täällä lumilaikku ja ketjuilla varustetut autot kaahailivat ja kolina vain kuului (ja tienpintahan niistä menee aika nopeasti, jos kuivalla tiellä ajelee). Bussit tai ratikka, junat tai muutkaan eivät tunnu kulkevan lumella, koulut ovat kiinni ja aika monet virastot sun muutkin. Koko Kaupunki tuntui lamantuvan sentin tai kahden tai viiden takia.
Appi-ukko jäi kerran lumeen kiinni mersullaan yöaikaan, töistä tullessaan. Kunnanjohtaja, tuttu mies appiukolle tietysti, ajoi isolla neliveto jeepillään ohitse, eikä viitsinyt auttaa kuntalaistaan hädässä. Sitä miestä ei suvussa sitten enää uusissa vaaleissa äänestettykkään, tuskin myöskään appiukon kotikerrostalossa, tai kunnanosassa, kun appiukko oli raivonnut asiasta jokaiselle vastaantulijalle.
Tämä lumiukko asusti muutaman päivän Kolonakilla, Elena Venizeloun synnytyssairaalan ulkopuolella olevassa puistikossa.
Avlidan rannalta lumikuvaa. Aika kaunista.
Silti jotenkin surullinen näky kuitenkin?
