Kifissia

Kifissia ja Kefalari ovat niitä lähiöitä Ateenassa, johon muuttaisin ilomielin. Tosin alueella pitää olla lottovoittaja tai vähintäänkin hyvässä työpaikassa, että saisi kivan Kifissian tyyliin sopivan asunnon hahah. Mutta joka lomalla käymme aina täällä kävelemässä, syömässä, kahvilla...

Kifissia on pohjoisessa, tavallaan Ateenan viimeinen lähiö, vaikka onkin oma kuntansa. Ateenan kunta on muuten aika pieni oikeasti, mutta Ateenaksi yleensä kutsutaan arkikielessä sitten sitä laajempaakin kokonaisuutta mihin Kifissiakin kuuluu.

Kifissiasta löytyy kreikkalaisen elämänmenon lisäksi isojen muotitalojen liikkeitä, luksusta, kalliita urheiluautoja ja sitä kaikkea mitä varakkaammilla tuppaa olla tapana tehdä, näin kärjistetysti. Paikka on silti mielenkiintoinen ja kaunis ja yllätyksellinen. Täältä löytyy muuten jopa pyöräteitä. Kifissian ja Kefalarin pystyy ottamaan kivasti kävellen haltuun, parkkeeraaminen täällä on yhtä tuskaa.

Kahviloista pitää mainita vanha kunnon  Varsos. Perinteinen, kuuluisa, ja Kifissiaan ehdottomasti kuuluva.  Uutena tulokkaana on Despina, jonka ihania leivoksia söimme aina Kolonakilla aikoinaan. Ihan parhaat mille feuillet!

Päivä Ateenassa vanhoilla kulmilla

Ateena, ihana ihana Ateena. Kaoottinen, kova ääninen, vilkas. Ylätyksellinen, mystinenkin. Missätahansa saattaa kulman takana odottaa uusi tuttavuus ihmisen, ravintolan, kahvilan, kujan tai minkä tahansa muodossa, helmi muiden joukossa.

Omat rakkaimmat paikat keskittyvät Ambelokoipin ja Kolonakin kulmille, Thisseioon Akropoliksen takana olevalle kävelykadulle, Agios Dimitriokseen ja rannan suuntaan, Pireuksen Mikro Limanoon , Freatidaan ja Pasalimaniin ja pohjoisessa Kifissiaan ja Kefalariin. Mutta Ateenassa on niin paljon muutakin, jossa en edes kerinnyt vierailla sinä aikana kun siellä asuin.

Tässä muutama kuva viime kesän reissulta Ampelokipiin ja Thisseioon.. 3 päivää ei vaan riitä millään Ateenaan ja sen lähiympäristöön. Ikävä on kova jo takaisin.

Meidän perheen suosikki lähiöravintola löytyy Panormun kaupunginosasta, pieneltä Velestinou kadulta. Suoraan vastapäätä on aidattu leikkipuisto, joten täällä jaksamme istuskella pitkäänkin:) Mustekala on suussa sulava;)

 Panormoun pääkirkko on aukiolla, johon perheet kokoontuvat illansuussa.Lapset leikkimään, vanhemmat tapaamaan tuttuja. Reunamilla on kahviloitaja pari ravintolaa ja laiki on aina välillä ollut aukon reunalla. Nyt en tosin tiedä millä kadulla se on.

Leoforos Alexandras kulkee Ampelokipin ja Panormoun välissä. Tästyä alkaa minun mielestä keskusta-alue:)

Vanha kotikatu ja ensimmäisen yhteisen Ateenan asunnon parveke tuossa. Kävimme vanhoilla kulmilla tunnelmoimassa,ja näytimme Papukaijalle vanhan leikkipuiston ja synnytyssairaalan, jossa hänen ensimmäiset kiekaisut kuuluivat.

 

 

 Lykavittoksen kukkula ja hienot maisemat ovat käymisen arvoiset. Tällä kertaa emme jaksaneet kiivetä ylös, autolla sinne pääsisisi sujauksessa ja teleferikillä myös.

 Lähellä vanhaa kotia on Ateenana musiikkitalo, Megaro Mousikis. Sen taakse on rakennettu pieni paratiisi. Ihana vihreä keidas, jossa kukat loistivat kilpaa toistensa kanssa. Siit'ä sujahdimme metroon ja matkasimme Thisseioon kahville.

 Pakko oli tietysti tutkia muurahaisia matkalla

 

 

  Syntagma ja Ermou

 

Dionisioy Areopagitou on lempi kävelykatu,täynnä kahviloita ja elämää. Täällä treffaamme usein kavereita Ateenassa käydessä, kaikkien on helppo tulla tänne. Kävelykatu alkaa Thisseionin metroasemalta.

Siinäpä se. Lisää Ateenasta myöhemmin. Eihän se maailman kaunein kaupunki todellakaan ole, mutta niin rakas ja täynnä elämää!