Unikaveri taitaa olla lapsen tärkein juttu matkalla. Suunnilleen ainakin. Jos se unohtuu tai häviää, korostuu se unikaverin tärkeys illalla, tai no oikeastaan yöllä, kun uni ei vain tule hyvistä yrityksistä huolimatta. Joku puuttuu siitä kainalosta, joku tärkeä, joka rauhoittaa.
Pikkuapinan Isoisä nalle Titi-nalle perheestä katosi. Maanataina. Keskiviikkona nalle löytyi ko. lapun kanssa hotellin respasta.
Kutakuinkin vapaasti kääntäen nalle-vanhuksen kirjeessä lukee niin, että hän lähti kahden päivän matkalle rannalle virkistäytymään ja lepäämään, ja on pahoillaan, ettei ilmoittanut asiasta.
Meille nimittäin kävi niin, että nalleparka oli kietoutunut hotellin lakanoihin, ja lakanat kun lähtivät pesulaan, lähti nalleraukka mukaan.
Kaiken nähnyt Isoisänalle kuitenkin selvisi tästäkin retkestä, 100 asteen keittopesusta, matkasta tuntemattomaan. Nallevanhus on nyt kirkkaan valkoinen ja hieman kutistunut ja möykkyinen, mutta kelpaa edelleen pikkuapinalle. Neidistä oli lopulta vain aika hassua, että nalle lähti sillä lailla lomalle.
Enemmän se taisi syödä äitiä, joka kaksi iltaa nukutteli pienokaista vielä reippaasti puolenyön jälkeen:) (ja nähtävästi homma jatkuu, vaikka unikaveri palautuikin. huonot tavat juurtuvat nopeasti:).
Varsinaisen hienosti toimittu tuolla pesulassa kuitenkin, että nalle palautui, ja palautui vielä oikeaan paikkaan takaisin. Kyseinen pesula on iso ja pesee monen monen tahon pyykit. Kiitos kuuluu pesulan henkilökunnalle! Yhden tytön matka on pelastettu!
Nallea ei muuten päästetty silmistä katoamistempun jälkeen ainakaan yhteen kokonaiseen päivään.
Pikkuapinanlla oli muuten synttärit samana päivänä, kun Kreikkaan lensimme. Sen lisäksi, että häntä on nyt täällä juhlittu monenmoisilla jutuilla (ja niille ei tunnu olevan loppua; joka päivä joku tuttu tuo uuden lahjan tai leivoksen tai karkkia; onnittelulaulut ovat kajahtaneet jo useasti; neiti on itsekkin aivan innoissaan pitkittyneestä juhlinnasta ja jo ilmoittanut haluavansa vielä yhden synttrilahjan -retken Hanian majakalle), juhlimme synttäreitä etukäteen Suomessa. Isosedältään apina sai lahjaksi rahaa ja sitä rahaa on nyt sitten tuhlailtu täällä.
Olemme kiertäneet jokaikisen liikkeen, riippumatta siitä myykö se keittiöpyyhkeitä, miesten uimahousuja vai turistikrääsää. Kun neiti sitten tosissaan valikoi vaaleanpunaisia pyyhkeitä ja pinkkejä saviastioita, totesin, että nyt riittää. Nappasin lapsen kainaloon ja painelimme oikeaan lelukauppaan. Siellä tunnin verran pyörittyämme, sai apina rahansa tuhlattua (oikein miellään tietysti).
Frozen-legolinna on nyt sitten ostettu, rakennettu ja kovasti sillä myös leikitään. Niin paljon, että rannallakin tuli tänään itku, kun pitäisi päästä jo hotelliin leikkimään.
Ja siis näin iloinen neiti meillä täällä nyt kulkee. Nalle on löytynyt, rahat on tuhlattu, mutta kaikkea kivaa ja hauskaa tutkittavaa löytyy joka kulmasta. Suurena naurun aiheena on se, että "miksi äiti kaikki sanoo mulle hellouuuu?" Neiti kun ei voi ollenkaan ymmärtää miksi ei hänelle , nuorelle kreikattarelle, puhuta Kreikassa kreikkaa;)
Pikkuapinan Isoisä nalle Titi-nalle perheestä katosi. Maanataina. Keskiviikkona nalle löytyi ko. lapun kanssa hotellin respasta.
Kutakuinkin vapaasti kääntäen nalle-vanhuksen kirjeessä lukee niin, että hän lähti kahden päivän matkalle rannalle virkistäytymään ja lepäämään, ja on pahoillaan, ettei ilmoittanut asiasta.
Meille nimittäin kävi niin, että nalleparka oli kietoutunut hotellin lakanoihin, ja lakanat kun lähtivät pesulaan, lähti nalleraukka mukaan.
Kaiken nähnyt Isoisänalle kuitenkin selvisi tästäkin retkestä, 100 asteen keittopesusta, matkasta tuntemattomaan. Nallevanhus on nyt kirkkaan valkoinen ja hieman kutistunut ja möykkyinen, mutta kelpaa edelleen pikkuapinalle. Neidistä oli lopulta vain aika hassua, että nalle lähti sillä lailla lomalle.
Enemmän se taisi syödä äitiä, joka kaksi iltaa nukutteli pienokaista vielä reippaasti puolenyön jälkeen:) (ja nähtävästi homma jatkuu, vaikka unikaveri palautuikin. huonot tavat juurtuvat nopeasti:).
Varsinaisen hienosti toimittu tuolla pesulassa kuitenkin, että nalle palautui, ja palautui vielä oikeaan paikkaan takaisin. Kyseinen pesula on iso ja pesee monen monen tahon pyykit. Kiitos kuuluu pesulan henkilökunnalle! Yhden tytön matka on pelastettu!
Nallea ei muuten päästetty silmistä katoamistempun jälkeen ainakaan yhteen kokonaiseen päivään.
Pikkuapinanlla oli muuten synttärit samana päivänä, kun Kreikkaan lensimme. Sen lisäksi, että häntä on nyt täällä juhlittu monenmoisilla jutuilla (ja niille ei tunnu olevan loppua; joka päivä joku tuttu tuo uuden lahjan tai leivoksen tai karkkia; onnittelulaulut ovat kajahtaneet jo useasti; neiti on itsekkin aivan innoissaan pitkittyneestä juhlinnasta ja jo ilmoittanut haluavansa vielä yhden synttrilahjan -retken Hanian majakalle), juhlimme synttäreitä etukäteen Suomessa. Isosedältään apina sai lahjaksi rahaa ja sitä rahaa on nyt sitten tuhlailtu täällä.
Olemme kiertäneet jokaikisen liikkeen, riippumatta siitä myykö se keittiöpyyhkeitä, miesten uimahousuja vai turistikrääsää. Kun neiti sitten tosissaan valikoi vaaleanpunaisia pyyhkeitä ja pinkkejä saviastioita, totesin, että nyt riittää. Nappasin lapsen kainaloon ja painelimme oikeaan lelukauppaan. Siellä tunnin verran pyörittyämme, sai apina rahansa tuhlattua (oikein miellään tietysti).
Frozen-legolinna on nyt sitten ostettu, rakennettu ja kovasti sillä myös leikitään. Niin paljon, että rannallakin tuli tänään itku, kun pitäisi päästä jo hotelliin leikkimään.
Ja siis näin iloinen neiti meillä täällä nyt kulkee. Nalle on löytynyt, rahat on tuhlattu, mutta kaikkea kivaa ja hauskaa tutkittavaa löytyy joka kulmasta. Suurena naurun aiheena on se, että "miksi äiti kaikki sanoo mulle hellouuuu?" Neiti kun ei voi ollenkaan ymmärtää miksi ei hänelle , nuorelle kreikattarelle, puhuta Kreikassa kreikkaa;)
Hauska matka teillä, jännittäväkin, Malvina ihastuttava pikku kreikatar !
VastaaPoista