keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Laiki agora

Se on tori. Kerran, kaksi viikossa. Jollain kadulla. Jokaisessa kaupungissa, kylässä, paikassa. Koko yhteisön tapaamispaikka, ostospaikka, kuulumisten vaihtelupaikka. Kovaäänisiä myyjiä, vielä kovaäänisempiä asiakkaista. Sirkushuvia kansalle, varsinkin turisteille. Laikilta saa kaikkea, vihannekset, hedelmät, mausteet, juustot, vaatteet, kengät jne. Laiki on ihana.

Mieletön värien ja tuoksujen huumaava yhdistelmä. Nykyisin joissain paikoissa, esimerkiksi Ateenassa löytyy myös luomutuotteiden laiki kerran pari viikossa. Ateenassa laikeja on joka päivä, useita, sillä joka kaupungin osassa on omansa. Haniassa toripäiviä on kaksi. Lauantaina käväisimme Minoos-kadun laikilla ostoksilla. Mukaan tarttui mansikoita, vesimeloni, aprikooseja ja muutama vaate. Keskessä torikatua on kiva kuppila, jossa istuimme tunnin jos toisenkin katselemassa elämää.








Vanhoilla kotinurkilla Ambelokipissä Ateenassa kävimme usein laikilla. Alkuun arastelin ja ostin mielummin supermarketista kasvikset ja hedelmät, mutta vuosien vieriessä rohkaistuin enemmän ja enemmän ja lopulta jo nautin laiki agoran markkinatunnelmasta.



  Papukaija vuoden vanhana torilla vaarin kanssa.
 


 Papukaija vastasyntyneenä omalla laikillaan.





Pikainen vilkaisu historian kirjoihin kertoo, että laiki agoran juuret yltävät 1920-luvulle. Elefterios Venizelos perusti laikin Ateenaan, Pireukseen ja Patraan 1929, sen aikaisen talouskriisin ja kansalaisten heikon ostovoiman takia. Näin maanviljelijät saivat tulla suoraan myymään tuotteitaan ja toisaalta hinnat olivat edullisemmat. Toki siitäkin käyntiin kädenvääntö, kauppiaat eivät olleet tähän tyytyväisiä. Laiki agora jäi kuitenkin ja on edelleen tärkeä osa kreikkalaista arkipäivää.


Aika ihanaa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti