Alkulähteillä

Kerran, kauan sitten eksyin Haniaan kesäksi. Siellä tutustuin Ukko-kultaan ja kesäromanssi vaihtui jo 11 vuotta kestäneeseen elämään yhdessä, lapsiin ja kaikkeen perheellisen touhuun. Tuo eteläinen kaupunki on kuitenkin säilyttänyt paikkansa molempien sydämessä, joten kaiken arjen kiireen keskellä, lähes joka vuosi suuntaamme lomalla Haniaan ja "sinneppäin". Matkat ovat kulkeneet milloin Ateenan kautta, saarelta toiselle, mutta lopulta tiet, tai oikeastaan meritiet vievät aina tuonne venetsialaisten vanhaan kaupunkiin.

Ja vanha se onkin, yli 1000 vuotta reippaasti. Papukaija on viimeaikoina kiinnostunut raunioista, ostatutti itselleen kirjakaupasta (Mikro Karavaki, uusi ihana putiikki Splantzialla) Hanian historiaa valokuvina kerrottuna. Ihan mahtava kirja. Sattuipa niinkin, että erään kuvan rauniotalossa asuu hotellimme omistaja. Papukaija tietenkin hyökkäsi hänen kimppuun ja me saimme sitten huomiseksi kutsun kahville katsomaan taloa ja tutkimaan löytyykö sieltä yhtään kummitusta:)


Päätin vasta äsken  perustaa erillisen blogin Kreikkaan liittyen enkä sekoittaa kahta rakasta asiaa, ompelua ja Kreikkaa sekaisin jo olemassa olevassa blogissa http://opparallaa.blogspot.fi/.  Ehkä asiat jäsentyvät paremmin näin.

Mutta tästä alkakoon riemukas matka kohti Kreikan syvintä itseään ja ehkä myös jotain muuta. Huomioita, matkakertomuksia, esittelyjä, mielipiteitä ja ystäviä. Mielellään otan myös vastaan aiheita, jotka Kreikassa kiinnostavat ja joista haluat lisää tietoa.

Tässä vielä muutamia kuvia matkan varrelta: